8.5.2008

Sing to me my angel!

Laulukoe oli ja meni, ihan hyvin loppujen lopuksi, mutta minulla oli kurkku kipeänä. On vain pahentunut sen jälkeen, vaikka juonkin kuumaa teetä hunajan kanssa kuin mikäkin hullu. Pitäisi varmaan pitää jonkin moista taulukkoa teen käytöstä, hampaani menevät pilalle tätä vauhtia.

Minut sitten rahdataan Helsinkiin tässä kurkku kivussa. Heikottaa ihan hirveästi, niveliä jomottaa ja tuntuu kuin olisi kokoaika jano. Välillä tuntuu siltä kuin kurkkuni seinämässä kasvaisi jotain ällöttävää rihmastoa. Mielikuvitukseni pelottaa minua.

Kissamme antura oli etutassusta mennyt halki jo jonkin aikaa sitten, mutta vanhempani eivät suostuneet sitä minnekään tarkastettavaksi viemään. Idiootteja. Nyt oli kissan antura ollut kuulemma aivan riekaleina, ja verta oli tullut. Mudankin peitossa kissamme kuulemma oli. Lääkäriin se sitten vietiin, antura poistettiin ja lääkäri totesi, että auto oli luultavasti sitä töytäissyt. Olemme jo kerran menettäneet kissan autojen takia joten olen erittäin helpottunut että pahempaa ei sattunut. Lisäksi uskon, että kissamme oppii olemaan varovaisempi tästä lähin, autojen lähettyvillä liikkuessaan. Kissa raukallamme on kuitenkin nyt lääkitys menossa, joten otamme sen mukanamme Helsinkiin. Muut kolme kissaa saavat jäädä kotiin.

Leikkautin hiukseni ja tulos ei ole ihan sitä, mitä odotin. Uskon kuitenkin hiusteni menevän parempaan suuntaa seuraavan pesun jälkeen. Kunhan ne tästä kasvavat niin eiköhän niistä siedettävä pehko saada. Mummoni tokaisi kyllä aika viisaasti, taitaa olla näkö heikentynyt aika lailla: "Eihän ne sulta mitään leikannu." Miten se nyt ottaa... Pitkästä aikaa on kunnon etuhiuksetkin. Luonnonkiharani vetää ne oudosti sivulle, samperi.

Ei mitään uutta informaatiota Valopilkusta. Tai no, istuimme selätysten bussissa. Jossain busseissa on nimittäin niin että osa penkeistä on käännetty selkä menosuuntaan päin. Menin ihan sattumalta istumaan etummaiseen riviin, ja kappas Valopilkku oli selkäni takana. Istun kuitenkin jonkin amiksen vieressä, ja hänen poistuttuaan vaihdoin ikkunapaikalle. Poistuessani bussista näytti kuitenkin siltä että Valopilkku oli myös jossain vaiheessa vaihtanut paikkaa takaisin selkäni taakse. Olen myös huomannut että hän on hyvin hiljaa minun läheisyydessäni. Olen tullut vainoharhaiseksi jälleen.

Ei kommentteja: