Tiedän, että sinulla on vaikeaa kaukosuhteesi kanssa. Jos olet huomannut, sinulla on myös kaukosuhde meihin. Kun poikaystäväsi saa kaiken huomion, me olemme saaneet jäädä ilman. Kun itkunsekaisin tuntein avauduin sinulle, haukuit minua lapselliseksi.
Hauku vain maahan, niin minä itken ja pyrin antamaan anteeksi. En missään nimessä halua jättää sinua. Olet yksi kallisarvoisimmista asioista minulle tässä maailmassa. Rakastan sinua, ja muita ystäviäni kovasti. Tekisin mitä vain puolestasi. Sitten vain kylmästi tokaiset, kuinka minä, ja muut ystäväsi, tulemme sinulle toisena. Itken taas kerran ja annan anteeksi. En halua kääntää sinulle selkääsi, mutta mitä kauemmin sinulla kestää tajuta, sitä vaikeampaa sinulle on antaa anteeksi.
Et voi tajuta nyt, ehkä et tajua kantaani ikinä.
Toivon sinun kuitenkin aina tietävän, että olit minulle hyvä ystävä. Sinä ja #I. Ilman teitä istuskelisin vieläkin koulun pihalla, polkupyörien luona ja olisin yksin.
En olisi tavannut #J:tä, enkä #N:ää. En olisi tutustunut teatteriin.
Sinun avullasi sain oman elämäni takaisin, niinä vaikeina aikoina, jolloin minä olin yksin. Olen aina halunnut sanoa, kuinka kiitollinen olen siitä kaikesta.
Jokaisesta päivästä.
Toivon myös, että olet saanut minulta jotain, jotain mitä osaat arvostaa. En haluaisi jäädä sinulle velkaa.
Se, millä tavalla meitä kohtelet, pistää minut raivon partaalle. Haluan silti antaa sinulle aina anteeksi. Olenko itsekäs kun haluan sinut vain takaisin?
Anna minullekin joskus anteeksi.
Kun joskus palaat taas luoksemme, annan sinulle anteeksi. Tahdon antaa sinulle anteeksi. Tahdon, että olisimme taas sovussa. Pelaisimme pelejä, joisimme KevytOloa, menisimme uimaan. Haluan että kommentoit kirjoituksiani taas kerran, kommentoit jokaista yhdyssana ja pilkkuvirhettä. Kannustaisit minua Valopilkun suhteen, ja sanoisit minua saamattomaksi, kun en ikinä toimi.
En toivo mitään muuta, kuin että voimme kaikki elää pitkän elämän yhdessä. Mitään muuta en vaadi. Anna anteeksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti